torstai 30. elokuuta 2007

lahtovaikeuksia







Irkutskista lahteminen ei ollutkaan niin vaivatonta kuin oltiin etukateen kuviteltu. Lahettiin hostellilta kylla ajoissa ja paastiinkin ratikkaan ongelmitta, mutta meijan tuurilla ratikkamatka juna-asemalle loppui lyhyeen. Toisen ratikan ja auton kolarin takia meijan ratikka ei paassyt eteenpain. Jouduttiin kaikkien kamojen kanssa hyppaamaan sporasta keskella vilkkaasti liikennoidyn risteyksen, ylittamaan ratikoiden metalliesteita ja taistelemaan itsemme autojen valista turvallisesti tien toiselle puolelle jalkakaytavalle. Lukuunottamatta Eiran muutamaa pintahaavaa selvittiin tasta koettelemuksesta kuitenkin kuin ihmeenkaupalla vaurioitta. Onneksi oltiin kerrankin liikkeella hyvissa ajoin, joten ehdittiin viela kavellenkin junaan, vaikkakaan luppoaikaa ei edes veden ostamiseen jaanyt.

Vedetta olo olikin sitten mukavaa, koska tama juna ei pysahdellytkaan samalla lailla asemille kuin oltiin aiemmin totuttu. Junassa ei myoskaan ollut ravintolavaunua. Kaikista mukavin kohta matkassa oli kuitenkin rajan ylitys. Se kesti venajan puolella vain vaivaiset 6, 5 tuntia ja Mongolian puolella 2, 5 tuntia. Koko taman ajan oli junan vessa suljettu ja samovar ei toiminut. Tietenkaan meilla ei ollut mukana mitaan muuta kuin keitettya vetta kaipaavaa sapuskaa. Voitte kuvitella miten artynyt meitsi oli siina vaiheessa, kun lopulta sain eteeni ah niin ihanan annoksen nuudeleita...Talla matkalla oli luksusta kuitenkin se, etta meilla oli oikeesti hytti!!! Tosin jaoimme sen eraan irkkupariskunnan kanssa. Emon ja Lefre olivat kuitenkin ihan loistotyyppeja ja oli kiva jutella ja pelata korttipeleja heidan kanssaan.

Aamulla saavuttiin tanne Ulan Batoriin. Heti asemalla saatiin ensimakua mongolialaisesta palvelukulttuurista. Kaikki ovat yliystavallisia ja taalla saa palvelua helposti myos englanniksi. Toivottu upgraudaus Venajaan:)

Hostellimme manager yrittaa jarkata travel agengyn kautta meille sunnuntaiksi liput Moscow-Peking pikajunaan. Tuo juna on loppuunmyyty syyskuun loppuun saakka, mutta ilmeisesti mustan porssin lippuja on jotakin kautta mahdollisesti viela saatavilla. Back up plan on menna paikallisjunalla Kiinan puolelle Erlian nimiseen kaupunkiin ja ottaa siita bussi Pekingiin. Talloin matka kestaa 2 vuorokautta yhden yon sijaan.Maksettaisiin mieluusti tassa kohtaa matkaa 50 dollaria enemman siita, etta matka-aika lyhenisi reippaasti ja saatoa olisi huomattavasti vahemman.

Huomenna ois tarkoitus menna kaymaan joko paiva tripilla Terenjin kansallispuistossa tai sitten yhden yon kestavalla reissulla. Olen sen verran pahasti flunssainen, etta luulen jurtassa nukkumisen jaavan talla kertaa harmikseni valiin. Mongolialaisella hevosella ridauksesta en sen sijaan luovu mistaan hinnasta:)

Sanna

Ei kommentteja: