Enää ei tarvitse ihmetellä, miksi ihmiset tulee ympäri maailmaa Banffiin joko vaeltaa tai laskemaan. Kuvat puhukoon puolestaan!
Takana siis aivan fantastinen viikonloppu! Vuokrattiin vaihtariporukalla autot ja vaelluskamat ja lähettiin metsään. Reitti olikin suhteellisen haastava, ainakin ensikertalaisille, sillä korkeuseroa kertyi melkoisesti ja maitohapoille oli hankalaa saada tarpeeksi happea vuoren huipulla. Raskas uurastus kuitenkin palkittiin, sillä maisemat, jotka aukesivat vuoren huipulla olivat vertaansa vailla. En usko, että oon koskaan nähnyt mitään niin kaunista!
Lumitilanne yllätti meidät myös. Siitä onkin aikaa, kun olen hankeen telttaa joutunut pystyttämään. Onneksi mun Janen siskolta lainaama 1000 dollarin makuupussi oli hintansa väärti. Ei tarvinnut yöllä kylmyydestä kärsiä. Sen sijaan uusseelantilaisella Vancella tilanne oli toinen. Kaveri saapui aamulla kokoontumispaikalla shortseissa ja flipflopeissa...:)Kaikki muutkaan eivät olleet ihan kartalla tarvittavista varusteita,kuten esimerkiksi irlantilaisen Billien rinkkavirityksestä voidaan havaita.
Kaiken kaikkiaan meitä oli 11 henkeä reissussa ja kaikki päästiin ehjänä perillekin karhuvaarasta huolimatta. Täällä tosiaan on varauduttava karhuihin vähän parammin kuin koti- Suomessa. Ääntä on pidettävä kävellessä, ruuat viritettävä puihin yöksi ja karhusumukkeetkin on suositeltavia. Me ei onneksi törmätty talviunille suuntaaviin nälkäisiin nalleihin, mutta tassun jälki sentään nähtiin.
Kotiruoka, lämmin suihku ja oma sänky ovat taas nostaneet meitsin silmissä osakkeita eli reissu teki tehtävänsä! Kipein lihaksin on kiva taas aloittaa uusi viikkoa. En tosin tiedä kuinka lantio antaa myöten latinalaisen tanssin tänään...
Sanna
1 kommentti:
hihii, tää oli niin odotettavissa että ihastut ikihyviksi niihin Kalliovuoriin :)
Lähetä kommentti