Ennen lahtoa Irkutskista Ulan Batoriin viela muutama kommentti tasta paikasta. Kaupunkihan on tunnettu vanhasta puuarkkitehtuuristaan. Taalla on paljon ikivanhoja puutaloja, joissa on kieltamatta rappeutuneesta kunnostaan huolimatta idyllia. Kunhan saan kuvat ladattua blogiin, niin ymmartanette, mita tarkoitan. Yllattavaa itselleni oli kaupungissa se, etta Irkutsk ei olekaan pieni itavenalainen kylapahainen vaan Hesan kokoinen mesta(600 000 asukasta).
Muutamia muita juttuja, jotka pistavat kaupunkikuvassa silmaan. Todennakoisesti Mongolian laheisyydesta johtuen autoissa on lahes 50\50 prosentilla ratti joko oikealla tai vasemmalla puolella( Mongoliassa on vasemman puoleinen liikenne ja taalla oikean). Mielenkiintoista on myos se, etta koko Venajalla ilmoitetaan kaikki juna-aikataulut Moskovan aikaan. Onneksi saatiin asia selville eilen, koska muutoin oltaisiin menty 5 tuntia etuajassa tanaan juna-asemalle:)
Eilen kaytiin seikkailemassa paikallisella bussilla Livsvyanka -nimisessa paikassa Baikal- jarven rannalla. Matka sinne ja takaisin matkoi yhteensa noin 4 euroa( 70 km ja 1-1,5 h suuntaansa). Kyla ei ollut kummoinen, mutta maisemat olivat aika makeat. Fiilis oli kuin Valimerella konsanaan. Baikal- jarvihan on noin Suomen pituinen, joten meri siita tuli enemmankin mieleen kuin jarvi. Vesi oli todella kirkasta ja puhtaan nakoista.
Syotiin myos paikallista tuoretta kalaa(ei mitaan hajua mika kalalajike on suomeksi). Onnistuttiin myos erittain surkeasta turisti-infosta huolimatta loytamaan itsemme paikallisesta vesibussista, joka vei meidat 20 minuutissa ja parilla eurolla pieneen maalaiskylaan Livsvyankan pohjoispuolelle. Ilmeisesti paikka toimii jonkinnakoisena Suomenlinnan vastineena paikallisille, silla kaikilla oli picnik-korit ja filtit messissa. Kappailtiin hiukan ihailemassa lehmia rannalla ja muita Eiran kaupunkilaismittakaavassa olevia maalaisihmeita:) Suuri missiomme oli myos loytaa vessa. Tama jai kuitenkin valitettavasti haaveeksi ja saimme sitsirakoillemme treenia kolmen tunnin verran. Tama aika kaytettiin hyodyksi lojumalla rannalla ottamassa arskaa- onnistuin jopa polttamaan naamani:( Kahlattiin myos jarvessa, mutta vesi oli meidan hipialle liian kylmaa uitavaksi. Erittain rentouttava paiva siis kaiken kaikkiaan:)
Illalla tata aikaa klo 20.45 startataan Ulan Batoriin. Ilmeisesti Ulan Batorista junalippujen hankinta Pekingiin on erittain vaikeaa, silla junat ovat taynna paikallisia kauppamiehia. Joten saattaa olla, etta joudutaan kikkailemaan itsemme paikallisjunilla ja busseilla rajan yli ja lopullisen transsiperia-maaranpaahamme. Toivottavasti vain aika riittaa, silla viikon paasta mun pitaisi olla matkalla Pekingin lentokentalle tai muuten tulee itku....
Sain muuten vihdoin iloisia uutisia Calgaryn asunnostani. Ilmeisesti joku henkilokunnan jasen vuokraa omasta kampastaan huonetta, joka vois olla mahdollinen mulle. Laitoin kyselya eteenpain. Toivottavasti taa tarppaa, silla parin viikon matkustelun jalkeen ois ihanaa paasta asettumaan aloilleen heti Calgaryyn paastyani ja kuulemani mukaan siella tuo vapaiden asuntojen tilanne on erittain huono...
terkuin flunssainen Sanna
Muutamia muita juttuja, jotka pistavat kaupunkikuvassa silmaan. Todennakoisesti Mongolian laheisyydesta johtuen autoissa on lahes 50\50 prosentilla ratti joko oikealla tai vasemmalla puolella( Mongoliassa on vasemman puoleinen liikenne ja taalla oikean). Mielenkiintoista on myos se, etta koko Venajalla ilmoitetaan kaikki juna-aikataulut Moskovan aikaan. Onneksi saatiin asia selville eilen, koska muutoin oltaisiin menty 5 tuntia etuajassa tanaan juna-asemalle:)
Eilen kaytiin seikkailemassa paikallisella bussilla Livsvyanka -nimisessa paikassa Baikal- jarven rannalla. Matka sinne ja takaisin matkoi yhteensa noin 4 euroa( 70 km ja 1-1,5 h suuntaansa). Kyla ei ollut kummoinen, mutta maisemat olivat aika makeat. Fiilis oli kuin Valimerella konsanaan. Baikal- jarvihan on noin Suomen pituinen, joten meri siita tuli enemmankin mieleen kuin jarvi. Vesi oli todella kirkasta ja puhtaan nakoista.
Syotiin myos paikallista tuoretta kalaa(ei mitaan hajua mika kalalajike on suomeksi). Onnistuttiin myos erittain surkeasta turisti-infosta huolimatta loytamaan itsemme paikallisesta vesibussista, joka vei meidat 20 minuutissa ja parilla eurolla pieneen maalaiskylaan Livsvyankan pohjoispuolelle. Ilmeisesti paikka toimii jonkinnakoisena Suomenlinnan vastineena paikallisille, silla kaikilla oli picnik-korit ja filtit messissa. Kappailtiin hiukan ihailemassa lehmia rannalla ja muita Eiran kaupunkilaismittakaavassa olevia maalaisihmeita:) Suuri missiomme oli myos loytaa vessa. Tama jai kuitenkin valitettavasti haaveeksi ja saimme sitsirakoillemme treenia kolmen tunnin verran. Tama aika kaytettiin hyodyksi lojumalla rannalla ottamassa arskaa- onnistuin jopa polttamaan naamani:( Kahlattiin myos jarvessa, mutta vesi oli meidan hipialle liian kylmaa uitavaksi. Erittain rentouttava paiva siis kaiken kaikkiaan:)
Illalla tata aikaa klo 20.45 startataan Ulan Batoriin. Ilmeisesti Ulan Batorista junalippujen hankinta Pekingiin on erittain vaikeaa, silla junat ovat taynna paikallisia kauppamiehia. Joten saattaa olla, etta joudutaan kikkailemaan itsemme paikallisjunilla ja busseilla rajan yli ja lopullisen transsiperia-maaranpaahamme. Toivottavasti vain aika riittaa, silla viikon paasta mun pitaisi olla matkalla Pekingin lentokentalle tai muuten tulee itku....
Sain muuten vihdoin iloisia uutisia Calgaryn asunnostani. Ilmeisesti joku henkilokunnan jasen vuokraa omasta kampastaan huonetta, joka vois olla mahdollinen mulle. Laitoin kyselya eteenpain. Toivottavasti taa tarppaa, silla parin viikon matkustelun jalkeen ois ihanaa paasta asettumaan aloilleen heti Calgaryyn paastyani ja kuulemani mukaan siella tuo vapaiden asuntojen tilanne on erittain huono...
terkuin flunssainen Sanna
2 kommenttia:
Loistavaa, mikäli tuo kämppä juttu selviäis. Havahduin taas siihen kuinka nopeasti aika menee. Eikä se ilmeisesti ole matkallakkaan pysähtynyt. Viikon päästä on transsiperia takana ja sulla jo matka seuraavaan määränpäähän. Täällä elämä jaktaa samoilla RAITEILLAAN..heheh sainpas tähän vähän junahuumoria!!!!
Tulin kattelemaan, että oisitko jo ehtiny jotain kirjottaa.. Kauheeta tykitystä, vajaassa parissa viikossa noin monta postausta! Pitäis kai ottaa mallia :)
Täällä kaikki hyvin, paitsi että mä melkein jo tapoin yhden sun viherkasveista.. Havahduin vasta tänään (tulin su kotiin) että noille pitäis kai antaa vettä. Että älä odottele liikoja, saattaa olla kaikki kuolleita kun palaat!! Meidän reissu sujui hyvin. Hyvältä kuulostaa teidänkin reissu, ja hep-peli muistuttaa epäilyttävästi Oslon juu/ei-leikkejä ;) Toivottavasti saatte junaliput perille asti niinkun olitte suunnitelleetkin!
Lähetä kommentti