It´s freezing! Hawaijilta Calgaryyn paluu ei tunnu helpolta. Lämpötilaeroa on sellaset 50 astetta ja tietenkin huonompaan eli kylmempään suuntaan. Onneksi ensi viikolle on sentään luvattu siedettäviä muutaman asteen pakkasia 25 asteen sijaan.
Loma Hawaijilla oli siis erittäinkin tervetullut. Vika viikko koulussa oli jokseenkin tervainen, mutta nyt 4 kurssia viidestä on suoritettu ja käsittääkseni myös läpipäästy. Jee! Vielä yksi tutkimus-kurssi pitää pungertaa tän vikan kahen viikon aikana ja sitten opinnot ovat täällä kuten myös koko kauppiksessa takana:)
Meijän loma ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, sillä yks ryhmämme jäsen joutui jäämään Calgaryyn passiselkkauksen vuoksi. Vance hakee opiskelulupaa myös ensi lukukaudeksi ja passi Seattlesta ei kerinnyt saapui perille tarpeeksi ajoissa. Harmittavaa, mutta jätkän ihan oma vika, kun ei hoitanut asioitansa tarpeeksi ajoissa.
Me muut neljä sen sijaan nautittiin Hawaijin lämpimästä vaikkakin suht sateista viikosta täysin rinnoin. Vuokrattiin auto 3 päiväksi ja kierrettiin sillä lähestukoon koko Oahu -saari. Kolmena päivänä käytiin myös eri paikoissa haikkaamaassa: Paradise Park, Dimand hill, ja paikka jota en enää muista. Ihan hauskaa vaihteeksi taapartaa sademetsässä Kanadan rockiesin sijaan. Tosin nautintoa hiukan häiritsi hyttyset, jotka selkeesti nappas pelkästään mut puremiensa kohteeksi.
Tottahan toki Hawaijin loma tarkoittaa myös rantaelämää. Vietetiin aikaa usealla eri biitsillä viikon aikana. Ruuhkainen Waikiki Honolulun keskustassa ei hirveesti houkutellut, paitsi yöaikaan, mutta biitsit etelässä ja varsinkin pohjoisessa olivat todella kauniita. Yksi päivä vietettiin Hanauma Baylla, jossa on täydelliset snorkkausmahikset. Mun keskittyessä itseni grillaukseen pojat kävivät snorkkailemassa kilppaleiden ja kalojen seassa.
Hawaijilainen ruoka sen sijaan ei ollut kauheen nasta kokemus, erikoinen kylläkin! Aika hankala kuvailla, ehkä se on sittenkin vaan pakko itse kokeilla: kylmät violetin väriset bataatit, kala joka ei eurooppaisen näkövinkkelistä maistu miltään, ja joku mössö nimeltä poi. Alkoholi sen sijaan oli positiivinen ylläri. Vaikkakin kyseessä on turistikohde oli se suhteellisen edullista, joten täydet lastit sitä oli sitten pakosti tuotava mukanaa Kanadaan.
Hawaijin kieli on muuten aika hassusti samankuuloinen kuin suomi. Niiden kielessä on paljon vokaaleja. Bongasin ainakin seuraavat suomalaisilta kuullostavat katuviitat: pupu street, punaluu, kamalanmakala.
Outoa oli myös limusiinien määrä saarella. En oo koskaan ennen nähny viikon aikana noin monta limua. Enää ei yhtään ihmetytä se, että tulliviranomaisten lappusen eka vaihtoehto Hawajille menon syyksi oli naimisiin meno ja toka Honeymoon...
Takaisin paluu oli muuten seikkailu sinänsä. Tulliviranomaiset ei meinanneet päästää meitä millään koneeseen, koska meillä ei ollu todisteita siitä, että lähetään Kanadasta ennen 6 kuukauden limittiä. Saatiin käyttää kaikki puhelahjamme, että naikkonen uskoi meitä ja päästi meijät matkaan. Matthiakselle koneeseen pääsy oli vielä hankalampaa. Kaveri ei muistanut laittaneensa sademetsästä keräämäänsä sitruunaa rinkkaan ja sehän suututti turvallisuustarkastajan täydellisesti. Hyvä, ettei kaveri joutunut siihen viimeinen kumihanskakokeeseen..Kaiken lisäksi Matthias oli vahingossa buukannut oman lentonsa seuraavalle päivällä ja joutui maksamaan ylimääräiset 100 dollaria siitä hyvästä, että pääsi meijän kanssa samalle lennolle. Voi Matthias raukka!
Tälläset kuulumiset tällä erää. Kaksi viikkoa Calgarya edessä ja sitten koettaa kotinmatka. Haikeaa lähteä mutta toisaalta myös kivaa palata Suomeen!
Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti