perjantai 14. joulukuuta 2007

On se niin rankkaa







Viikko Hawaijista on vierähtänyt. Oon kuluttanut suurimman osan ajasta koneen ääressä mun tutkimusprojektia tehden, mutta on tässä jotain hauskaakin tullut viikon aikana tehtyä. Ei sillä, tää mun projektin aihe (women in canadian business) on todella mielenkiintoinen, mutta tässä vaiheessa lukukautta on vaan suhteellisen vaikeaa saada itseään motivoitua mihinkään. Tilannetta pahentaa vielä se, että vaihtarikavereista yksi toisensa jälkeen on lähtenyt ja lähtee kotiin, joten farewell- partyja on lähes joka ilta. Tänään on viralliset end- of finals bileet koko jengillä. Saa nähdä mitä siitä tulee!!

Enivei, tässä kuluneen viikon tapahtumat. Sunnuntaina oli taas family dinner. Tällä kertaa oltiin Karenin kämpillä. Ruoka oli jälleen kerran erinomaista, mutta tunnelmaa lannisti Karenin kyssäri ruokapöydässä "so Sanna how does it feel like to go back to DENMARK soon?". Mä olin aivan suu soikeena. Koko syksy on juteltu siitä, että mä oon Suomesta ja suomalainen ja kaveri ei kuitenkaan sitä muistanut. Mä olin todella loukkaantunut. Onneksi mentiin skidien kaa pelaa lätkää ruuan päälle ja sain jotain muuta mietittävää. Oli aivan tosi hauskaa pelata pitkästä aikaa lätkää. Tuli ihan lapsuusajat mieleen:)

Maanantaina meillä oli sales management kurssin big cheque -tapahtuma. Tää oli se kurssi, missä me kerättiin rahaa sille kuolemansairaalle pojalle, Trevorille, jotta se pääsee Uuteen Seelantiin perheensä kanssa. Onnistuttiin myymään veitsijä ilmeisen paljon, sillä luovutettiin melkeen 22 000 dollarin shekki Children Wish Foundationille. En tosin pysty tosta olemaan henkilökohtaisesti kovinkaan ylpeä, sillä mulla jäi veitset myymättä.

Keskiviikkona oli taas normaalisti Wing Night kampuksen baarissa. Tai ei se nyt ihan normaali ilta ollut, sillä tää oli vika keskari kaikkien vaihtareiden kesken.Nyyh! Kaikilla rupee olee aika haikee fiilis. Vaikka Calgarya ei kukaan varmaan kaupunkina jää kaipaamaan, ihmiset on tehneet tästä vaihdosta aivan mahtavan. Suurin osa mun lähimmistä frendeistä on jäämässä tänne vielä toiseksi lukukaudeksi, joten ainakin puolen vuoden ero tässä on väistämätön.

Eilen illalla käytiin jäätymässä eläintarhassa, jossa oli Calgaryn mittapuulla SUURI tapahtuma "zoolights". Joka joulu eläintarha koristellaan suomalaisen näkökulmasta, jopa äklöttävillä eri värisillä jouluvaloilla. Sinällään tuli kyllä hauska joulufiilis, kun eri kuorot lauleli joululauluja ja nuotiot rouhusivat.

Eläintarhan jälkeen mentiin lämmittelemään Ascugan kämpille. Sen kaveri Saksasta tuli eilen sen luo ja pakkohan sitä oli sitten juhlia. Tuli vedettyä kunnon ekstempore kännit. Tuloksena tälle päivälle vuosisadan darra. En oo pystyny tekee mitään muuta kun nukkumaan koko päivän. Heräsinkin tossa sitten virkeänä ja vihdoin hyvävointisena sopivasti puolilta öin. Pitää tässä yrittää puuhata jotain pari tuntia ja yrittää sitten uudestaan laittaa nukkumaan, ettei rytmi mee totaallisesti sekasin. Huomenna(tai siis tänään, lauantaina) on tarkotus mennä puolilta päivän laskee liukureilla mäkeä ja siitä sitten etkoille ja bileisiin.

Reilu viikko Calgarya vielä edessä. Sekavin tuntein koetan nauttia viimeisistä päivistä. Lähdön hetkeä jo etukäteen peläten...

Sanna






Ei kommentteja: